Vegaanin matkassa

27.12.2024

Illalla saavuin kuuden tunnin lennon jälkeen leutoon Sydneyyn. Piti jo lentokoneessa täyttää tullauskortti, mikä oli jännittävää.

Jouduin toki tullin puhutteluun, mutta en kuitenkaan jäänyt Australian rajalle vaan olin pian jo junassa kohti majapaikkaa. Julkiset täällä näyttäisi toimivan hyvin ja oli helppo ymmärtää reitit ja maksaminen. Lähijunassa oli hienoa teknologiaa, kun penkin voi kääntää kumpaan suuntaan tahansa :O

Saavuin hostellille, jossa jaan huoneen (ja vessan!) 9 tuntemattoman kanssa. Kuulin jo aiemmin huhua että Australiassa hostellit eivät ole niin ihania kuin Aasiassa, mutta järkytykseni oli silti melkoinen kun astuin sisään. Ensinnäkin en meinannut päästä huoneeseen sisään, sillä hotellin vastaanotto oli mennyt jo kiinni enkä pystynyt itse soittamaan apua koska en vielä ole saanut paikallista puhelinliittymää. Onneksi hetken pähkäilyn jälkeen sain apua toiselta vieraalta, joka soitti respaan. Sängystä tulee aavistuksen verran vankilatunnelma, mutta vessatilanne on oikeasti kriittinen.

Oli kova nälkä ja haaveissani oli käydä lähikaupassa ja mennä kokkaamaan pestopastaa ennen nukkumaanmenoa. Tuli kuitenkin mutkia matkaan kun sekä kauppa että hostellin keittiö olivat menneet juuri (kello 22) kiinni, joten lähdin seikkailemaan Coogeen alueelle etsimään jotain syötävää. Kävin parin ravintolan menut läpi mutta edes mäkkäristä ei löytynyt mitään muuta vegaanista kuin ranskalaiset, joten ostin vain hummusta ja sipsejä ja menin rannalle syömään. Hyvä fiilis kuitenkin kaupungista: Tuntuu turvalliselta liikkua, mukavan lämmin mutta ei liian kuuma, ja puhdasta. Toki nämä riippuvat varmaan aika paljon alueesta.

28.12.2024

Onneksi olen jo tottunut nukkumaan tuntemattomien kanssa samassa tilassa, joten sain oikein makoisat 9 tunnin yöunet. Sitten aloin hiomaan päivän suunnitelmaa. Tärkein tehtävä on saada sim-kortti, jotta en ole pelkän wifin varassa.

Tämä osoittautui yllättävän haastavaksi, kun en meinannut millään löytää liikettä jossa niitä myytäisiin. Lopulta parin tunnin harhailun jälkeen Telstra löytyi. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan loppuneet tähän, vaan olisi pitänyt olla passi mukana liittymän avaamista varten.

Kerkesin myös matkalla eksyä vähän shoppailemassa ja nauttimassa jääjugurttia. Täällä saa kyllä helposti upotettua rahaa ruokaan, tämäkin maksoi lähes 8€ (eli suunnilleen Helsingin hintatasoa).

Lopulta sain kuin sainkin puhelinliittymän, eikä se maksanut kuin 8€ ensimmäiseltä kuukaudelta.

Illalla pääsin vihdoin kokkaamaan pestopastaa, ja aloin etsimään töitä jotta working holiday ei jäisi pelkäksi holidayksi.

Huomenna Bondi beachille. Hyvää yötä!